Ei ole neulerintamalla juurikaan mitään tapahtunut, joten hiljaiseloa on blogi viettänyt. SNY kuitenkin muisti jälleen kivalla paketilla:

Kaksi kerää Debbie Blissin Pure Silk -lankaa! Väri on kivan hempeä näin keväälle ja lanka on ihanaa, olen tuota joskus itsekin hipelöinyt. Tuosta alkoi mielessä välkkymään jonkin kiva pitsihuivi kesän juhliin. Eli KIITOS suuri SNY! :)

SNYni kysyi mitä minä toivoisin... kauhean vaikea kysymys, kun maailma on täynnä ihania lankoja. Täytyypä pohtia oikein ajan kanssa :)

Mukavaa vappua kaikille! :)

Älä suotta murehdi paketin saapumisesta loppukuusta, kiireitä pitää itse kullakin. Valitettavasti kuvaa en taas heti saa siirettyä, otin kyllä tuolla paremmalla kameralla, kun mies sen mukanaan toi. Tosin jätti siirtopiuhan sinne kauas missä vielä asuu pääasiassa eikä näin ilta-aikaan tahdo pokkarilla kunnon kuvia saamaan. Täytyy yrittää muistaa huomenissa kuvata ja lisätä se tänne. En ole suuri kuvattomien postausten ystävä, vaikka nähtävästi niitä nykyisin harrastankin :/.

Lisäys vasta sunnuntaina... VIHDOINKIN  sain kuvan tänne (tosin ilman herkkupussia, köh köh...)!

Paketin sisältähän löytyi Fleece Artistin BFL Socks -sukkalankaa tiilenpunaisena. Käsin värjätty lanka on hauskan elävää ja tuntuu käsissäkin kivalle. Ja olihan sinne pakettiin herkkujakin livahtanut, pussillinen Pandan suklaarakeita. Jotenkin ovat jo suurin osa mahaani päätyneet, kummallista suorastaan.

Muista neulomisista sen verran, että neule tyttärelle ei etene, edelleenkään. Harmittaa jo oikeastaan. Tekisi mieli alkaa tekemään kivoja koristeluita, mutta koitan pakottaa itseni tekemään ensin isoimmat osat valmiiksi, jonka jälkeen voin siirtyä vielä hauskempaan osioon.

Työkaveri on käynyt firman lampolasta (joo, meidän työpaikan pihapiirissä on sellainenkin...) iiisot kasat villaa ja minun pitäisi tehdä sama reissu. Karstat ja rukit on tiedossa kuten myös kehruun opettaja, joten kevään korvilla on jonakin viikonloppuna tiedossa tiukka sormituntuma villaan. Syksyllä toivon pääseväni keittelemään itse mummoni rukilla kehrättyjä lankoja. Ai miten niin kunnianhimoista? Noh, pitäähän niitä tavoitteita olla elämässä :).

Sitä ennen on kuitenkin tiedossa kädentaitomessut Jyväskylän  Paviljongissa, en edes uskalla ajatella sinne katoavaa rahamäärää... Noh, pidetään lamaa loitolla myös tällä tavoin.

Vaikka blogi onkin elänyt hiljaisempaa elämää, ei se toki tarkoita, että neulominen olisi unholaan jäänyt, ei todellakaan. Puikoilla on tällä hetkellä teeteen primaveraa ja tilanne oli pari päivää sitten tämä:

Tuosta  muotoutuu jossain vaiheessa tyttärelle jotain kesän viileämpiin menoihin ja luultavasti ensi syksyn käyttöönkin, tuntuu sen verran reilu neule tulevan.

Ja kun tyttäreen päästiin, niin neitokainenhan on päässyt hänkin käsitöiden makuun, tässäpä tyylinäyte:

Neulesuunnitelmia on vielä vaikka kuinka paljon kevättäkin ajatellen, taisi vain aika loppua tällä kertaa kesken. Tosin neulesuunnitelmien ja toteutumien kohdalla aika loppuu aina..

Sukkien asettelu on tyttären aikaansaannosta. Pienet jalanlämmittimet sain valmiiksi jo viikonloppuna ja ovathan nämä jo monta kertaa jalassakin olleet. Hieman kuvan värit ovat väärät, tuota vaaleanpunaista on sukissa enemmän kuin kuvassa. Lanka on Regian Galaxy "Saturn" ja oikein mukavaa neulottavaa. Pienen piti käyttää näitä päiväkodin luisteluretkillä, mutta vesirokko otti ja iski ennen luistelua, joten vähiin on siltä osin käyttö vielä jäänyt. Toivottavasti vielä ensi viikolla on luistelukelejä, niin pääsisi itsekin sitäkin lajia kokeilemaan tälle talvelle. Vesirokko on pitänyt meidät nyt pois uimahallista ja muista menoista lasten kanssa.

Uuden kodin neuleneitsyys on siis mennyt (voiko moista edes olla olemassa?) ja puikkoja langan kera on alkanut levitä muuallekin kuin edellisessä postauksessa esitettyyn astiaan. Olen ilmeisesti asettumassa taloksi. Kai tuo naapurin vesivahinkokin aikanaan kuivaa ja lattia uuden pinnan saa.

Tänään pääsin hiplailemaan alpakan villaa raakana, olipa pehmeää ja silkkistä! Eräs työkaverini on neuleaddikti hänkin ja nyt vaihtelemme lehtiä sen lisäksi, että juomme kahvia karamelli-siirapilla ryyditettynä. Mistä tulikin mieleeni, että poiminpa uuden Modan lehtihyllystä mukaan. En ole oikein varma tilaisinko Modaa vai en, jotenkin tuntuu, että kyseinen aviisi kovin toistaa itseään, vaikka jälleen kerran oli toki kivojakin malleja mukana ja erityisesti edellinen numero sai sormet syyhyämään.

Uudessa kodissa lankavarasto vielä varsin vaatimaton, ei ole ehtinyt jämälankojakaan vielä kertyä nurkkiin pyörimään, mutta sentään puikkovarastoni sain siirrettyä luokseni, joten on hieman helpompi jatkaa taas neulomisen parissa.

Vielä kun keksisi, että mistä aloittaisi... Vihreistä mohaireista olisi tarkoitus laittaa huivi puikoille, ruskeista teeteen Primaveroista tyttärelle villatakki, sukkalangasta uusia sukkia ja sinisille Noroillekin alkaa mielessä jotain hahmottumaan. Kiireellisin taitaa olla noiden vihreiden mohaireiden neulominen, sopivaa mallia ei vain tunnu vastaan tulevan. En edes oikein tiedä mitä haen..

Neulomisen suunnittelun lisäksi naapureiden vesivahinko on aiheuttanut päänvaivaa. Lämminvesivaraajan petettyä ja kosteuden levittyä myös meidän puolelle on toinen makuuhuone pitänyt tyhjentää remonttia varten. Kuinka iso remontti tuossa on edessä onkin toinen kysymys. Kaippa nuo remonttireiskat huomenissa kertovat, jos heitä satun näkemään.