Meillä muuten tapahtuu kummia. Aikaisemmin kirjoitin etsineeni 3,5:n puikkoja pitkään ja hartaasti niitä löytämättä, kunnes seuraavana aamuna ne oli nostettu esille. Totta kai luulin, että mies oli ne töihin lähtiessään huomannut ja silmiini sattuviksi laittanut muistaessaan edellisen päivän ärsytystä aiheuttaneen etsintäni. Mutta ei. Kielsi asiaa kysyessäni koko tapahtuman ja edes nähneensä tuota puikkopakettia, jossa niin somasti viisi sukkapuikkoa odotti käyttäjäänsä. Hämmentävää.
Hämmennyksestä eteenpäin. Viikolla pyörähdin kaupungilla käydessäni yhden tavaratalon lankaosastolla etsimässä konttineulekokeiluuni lankoja. Asettamani vaatimukset meinasivat osoittautua mahdottomiksi, mutta löytyihän pari kerää sittenkin. Himoitsin suuresti jotain efektilankaa, mutta päätin jättää ne vielä sinne kauppaan, kun ensimmäistä kertaa kokeilen konttineuletta. Tapanani ei juurikaan ole purkaa neuloksiani, joten en halua uhrata epämääräiseksi mallitilkuksi kalliita lankoja. Pieleen menneitä ompelusaumoja olen purkanut, ja tulen edelleen purkamaan sitten senkin edestä.
Langat ovat ohutta villa/polyesterisekoitetta. Ja kuten vyötteistä näkyy, ovat ne eri nimillä myynnissä, tosin äkkiseltään tarkasteltuna vaikuttavat kovasti saman langan eri sävyiltä. Hivenen on noissa sekoitteiden suhteissa eroa, mutta efektit ovat samanlaiset. Näiden kanssa alan tuusailemaan myöskin tässä kohtapuoleen. Hurjasti on tekemistä tälle päivälle ja niin vähän aikaa, huoh. Onneksi olen muuttunut viime aikoina yöeläimeksi, joten aikaa tulee otettua toisesta päästä lisää. Näin käy aina kesäaikaan valon määrän lisääntyessä, luultavasti muutun lähes unettomaksi kolmen viikon kuluttua Suomessa ollessani ja valosta nauttiessani. Onpahan hyvää aikaa toteuttaa jälleen itseäni moninaisin tavoin.
Kommentit