Aurinko paistaa lähes täydeltä terältään, mutta taitaa olla tuuli
kääntynyt. Varpaita nimittäin alkaa paleltamaan, kun parvekkeen oven
avaa. Säätiedotus onkin luvannut tänä päivänä lunta tuonne 1000 metrin
yläpuolelle, ei vaan valkoista ihanuutta lähivuoren huipulla näy. Ja
hyvä niin, meillä alkaa kesältä näyttämään ihan kunnolla jo, suurin osa
puistakin on lehtensä saanut ja kesäistutukset alkavat piholle ja
parvekkeille ilmestymään.
Minun piti saada taustaan vähän väriä nyt, kun käsityön saralla on
selvästi menossa harmaampi kausi. Ei niin, että tylsiä töitä olisi
käsillä, vaan väritys on harmaata eri sävyissään. Minkä voi toki jo
päätellä aiemmista postauksistanikin. Kiitokset suuret Kikille, hänen
sivuiltaan tämäkin pohja löytyi.
Konttineuleharjoitukset edistyvät pikkuhiljaa joka päivä, ruutu
kerrallaan. Ensin en meinannut ymmärtää toisen rivin ruutujen
tekemistä, mutta hetken mietittyäni alkoi sekin valkenemaan ja
sujumaan. Nyt vähän mietityttää tuo väri, harmaata on mielestäni kovin
tylsää neuloa. Joku juju pitäisi langassa olla, mutta näillä mennään
tällä kertaa. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta.
Kankaiden uudelleen muotoilussakin olen päässyt eteenpäin, leikattu on
ja ompelukonekin tuli tänään viriteltyä pöydälle. Siinä sitä puuhaa
sitten riittääkin vähäksi aikaa. En vaan ole ihan varman tuon ohjeen
järkevyydestä joka kohdassa, joten sovellan sitten oman kokemukseni
mukaan. Onneksi ei ole ensimmäinen kerta juhlapuvun parissa, voisi
alkaa muutenkin hiuksetkin harmaantumaan alle kolmekymppisenä. Mistä
päästäänkin siihen, että syntymäpäiväni oli jo aikaa sitten enkä ole
edelleenkään oppinut mieltämään itseäni tähän nykyiseen ikääni.
Ajattelen vain sujuvasti kuuluvani ryhmään 25-30-vuotiaat. Mitähän
tapahtuu parin vuoden päästä, kun siirryn uudelle kymmenluvulle.
Kolmenkympin kriisin taisin kyllä käydä jo viime kesänä läpi, joten
toivon, ettei sitä tarvitse enää uudelleen kokea.
Tällaisin miettein turvotuksesta kärsivä bloginpitäjä lähtee ruoanlaittoon.
tiistai, 29. huhtikuu 2008
Kommentit