Juuri nyt en jaksa viritellä kameraa ja kohteita kuvauskuntoon, joten
teen kuvattoman vuodatuspäivityksen. Vuodatusta tulee selästä, jonka
taas teloin. Voi elämä, että osaa ärsyttää. Mutta elämäähän tämäkin
vain on. Aiemminhan loukkasin selkäni tammikuussa pudotessani hevosen
selästä kovaa ja korkealta, jonka jälkeen paikallisen sairaalan
kirurgiseen osastoon tein tuttavuutta yhden yön ajan. Nyt kun selkä on
ollut pitkään jo melko hyvässä kunnossa ja muutaman juoksuaskeleenkin
on voinut ottaa ilman tuskan irvistyksiä, meni sama paikka kipeään
jutturaan salilla, treenin alussa tietysti vaikka olinkin hyvin
lämmitellyt. Tosin tuntuu ehkä olevan enemmän hermo pinteessä tms.
Toivottavasti tämä menee nyt tällä kertaa ohi ihan vain särkylääkkeillä
ja lihasta hoitavilla voiteilla ettei taas tule pitkää taukoa
liikunnasta. Kesällä moista ajatusta ei voi sietää. Huominen treeni jää
siis väliin, mutta onpahan aikaa viimeistellä pari ompeluprojektia ihan
valmiiksi asti, kun punttien heiluttaminen jää ohjelmasta pois.
Eli sitten siis itse asiaan.
Konttineuleharjoitukset ovat päättyneet. Tuloksena on tyynynpäällisen
toinen puoli. Parin sille teen jämätilkuista eli tuohon tyynyyn tulee
vain toinen puoli neulottua. Tuo konttineule täytyy kyllä vuorittaa,
lanka on ohutta ja tein sen vähän liian isoilla puikoilla. En jostain
syystä omista (toistaiseksi) yksiäkään kolmosen puikkoja, kahdet
3,5-pitkät puikot kylläkin. Jospa huomenna tulisi korjaus tähän
puutteeseen.
Juhlamekkokin on lähes valmis, se mitä puuttuu
ei päälle päin näy eli vuori pitäisi vielä leikata, ommella ja
kiinnittää. Mutta se on suht nopea homma, kunhan vain saan aikaiseksi.
Tänään voisin koittaa sitä tehdä jollei selkä kovasti minulle
vihoittele. Vielä yksi ompelutyö on kankaina. Tuo kangas muuttaa
muotonsa viikonlopun aikana. Näin ainakin suunnittelen, mutta kuten jo
tänä aamuna todettua, saattavat ne suunnitelmat muuttua sekunnin
murto-osassa.
Ja tältä tuo mekko nyt sitten valmiina, vuorikin kiinnitettynä näyttää.
Aikas tyytyväinen olen tuohon, vaikka yhdestä jos toisesta kohdasta
matkan varrella säätää piti. Malli on Voguen kaavoista ja kangas
valmiiksi ryppyistä. Ei tarvitse sitten aamulla selitellä juhlien
jälkeen rypistynyttä olemusta, kun sitä jo alun alkaen :).
Edit. Tulipa vaihdettua viikonlopun kunniaksi vähän suklaisempi ilme
blogiin, tiedä sitten kauanko pystyn tätä pitämään ennen kuin on pakko
päästä suklaan ääreen. Ja sitähän en siis halua nyt tällä hetkellä, kun
toivon vyötärön kaventuvan. Pohjan tekijä on Tiia.
perjantai, 9. toukokuu 2008
Kommentit