Tuonne Olympiablogiin vähän kirjoittelinkin jo tämän hetken tunnelmista, mutta päivitelläähän tätäkin taas.
Perjantaina parkkeerasin itseni, langat, ohjeen ja puikot sohvalle tyttären nukkuessa. Tämä tapahtui n. klo 14.00 (täällä elellään vähän eri ajassa kuin Suomessa).
Olympialaisten avajaisia olin siis alkamassa katsomaan. Ja voi pojat,
millaiset avajaiset olivatkin! Alun rumpuesitys oli hieno ja
vaikuttava. Joukkueiden sisäänmarssi oli taas se tylsin osuus ja juuri
kun Olympia-lippua tuotiin kentälle piti minun siirtää itseni auton
penkille ja kohti kaupunkia asioille ja noutamaan vieras lentokentältä.
Että ei sitten tämä rouva päässyt luomaan silmukoita heti kohta tulen
sytyttämisen jälkeen. Mutta eipä mitään hätää, kun lauantaina oli mies
veljensä kera vuorille nakattu (autolla tosin, vaikka salilla käyn, niin eivät nuo aikuiset miehet kovin helposti minulta lentele)
ja kotiin tyttären kanssa palattu pääsin luomaan silmukoita vihdoin ja
viimein. Sen jälkeen homma onkin edennyt sutjakasti. Ja tilanne on
tällä hetkellä tämä:
Tuossa vieressä näkyy mallikin, jota tavoittelen.
Ensimmäisen keränvaihdon jälkeen ehdin neuloa jo jokusen sentin, kunnes
havaitsin jotain kaameaa. Lanka on aivan eri sävyistä. Keränvaihdon
jälkeen olin toki hieman ihmetellyt ohuempaa lankaa ja sitten se totuus
selvisi, kun satuin työn nostamaan valoa vasten. Kerät ovat eri
paksuista lankaa, samaa värjäyserää toki. Mutta ei lannistuta tästä,
ensimmäisten arvokisojen arvokkaaksi kokemuksen hankkimiseksi tämä
menee. Eikä tuota eroa huomaa ellei valoa vasten neuletta katsele.
Onneksi tämä työ tulee itselle, joten voin elää sen kanssa eikä
tarvitse alkaa purkamaan, siinähän sitä sitten loppuaika
Olympialaisista menisikin.
Mallitilkkuja neuloessani muistelin, että omistaisin koko 5 olevat
pitkät puikot. Varastostahan löytyy vähintään kolmet 3,5 puikot, 1-2
nelosen puikot ja yhdet kutosen puikot. Sekä liuta muita puikkoja,
mutta niitä viitosen puikkoja kaipailin mallitilkkuja tehdessäni.
Tyydyin kohtalooni, kun niitä ei aarrearkustani löytynyt ja ajattelin
jättäneeni ne äidilleni. Olisipahan taas hyvä syy käydä vähän
puikko-ostoksilla. Vaan mitäs sattuikaan, lakanoita vaihtaessani löysin
kyseiset puikot lipaston alimmasta lakanalaatikosta, mietin vain miten
ne sinne ovat joutuneet. Viime päivinä olen myös löytänyt erään
kaitessa olleen tietokoneen piuhan keittion laatikosta, jossa
säilytämme raclette-pannua ja fondue-settiä. Kummallisiin paikkoihin
nuo tavarat ovat eksyneet.
tiistai, 12. elokuu 2008
Kommentit