Aiemmin mainitsinkin, että otin työn alle Novitan Florica-langasta sukat, jotta saisin noita jämäkeriä vähän käytettyä. Valmiiksi sain toissapäivänä, mutta en vain saanut kuvattua aikaisemmin. Ja tulihan niistä sukat, tosin kestävyys käytössä voi olla heikko, tuo lankahan ei ole mitään sukkalankaa. Jotain kummaa oli tummansiniselle kerälle varastoinnin (kahdeksan vuotta muistelisin) aikana tapahtunut, nimittäin se katkeili todella helposti, eli oli yhtä haperoa kuin hahtuva. Onneksi lanka muuttui jossain vaiheessa kestävämmäksi ja toiseen sukkaan ei tullutkaan enää kuin yksi katkos langassa. Neulonta oli ensimmäisen sukan kohdalla tuon katkeilun takia todella ärsyttävää eikä käsialakaan ole kovin hyvä, kun piti varoa lankaa, ei voinut tehdä normaalia napakkaa neulosta. Mutta eiköhän noille käyttöä löydy loppukesän telttailuöinä.



Nyt samaa vuosikertaa, ja saman kirjoneuleen jämälankoja kuin sinisetkin langat, olevista mustista Florica-keristä on tulossa miehelle sukat, valmistunevat tänään tai huomenissa, laitan niistäkin kuvaa kun ennätän. Tällä hetkellä keskeneräisiä töitä ovat pari tyynyliinaa, neulotusta puuttuvat napit (edelleen...) ja eilen verhokankaan ylimääräisestä palasta ommellusta puuttuu vetoketju. Ja tarttis ne tyynytkin hankkia.

Kurkku on edelleen kipeä eli liikunnat ovat jääneet odottamaan terveempiä hetkiä, sillä näitä sukkia ja muita käsitöitä onkin tullut tehtyä viime päivinä. Toivottavasti kohta alkaa helpottamaan. Tosin tässä kotona koko päivät viettäessä olen ehtinyt siirtämään omat käsityötarpeeni sohvan viereen kivaan vanhaan matka-arkkuun. Enää eivät ole pussit ja puikot kaappien päällä tursuamassa, vaan minulla on ihka oikea aarrearkku, josta voin kaivella omia, monesti jo unohtuneitakin, lankoja ja vermeitä. Olen iloinen.