No niin, kestipä taas aika kauan saada valmista aikaiseksi. Varsinkin viimeistely otti aikansa, mutta näköjään sitä senkin saa tehtyä, kun vaan pöydän äären istahtaa ja tekee (tämä lienee niitä elämän tärkeitä havaintoja, tarttee tehdä, jotta valmista saapi). Joku aika sitten päätin tekaista tytölle vähän pidemmän villatakin, sopivan sellaisiin melko lämpimiin päiviin, jolloin ei kuitenkaan varsinaista takkia tarvitse, mutta olisi hyvä olla jotain enemmän kuin t-paita. Lanka osui käteen tarjouksesta, elämäni ensimmäinen raitalanka. Mukavat murretut sävyt tuossa langassa.



Malli on omasta päästä revitty ja sen kyllä huomaa tuossa kauluksessa varsinkin. Alkoi valmistuminen polttelemaan sen verran, että jäi ehkä vähän lyhyeksi kaulus, mutta toisaalta, kesäkäyttöön tuo on, joten ei kovin korkeita kauluksia tarvitakaan. Neule on puolipatettia paitsi hihansuissa ja kauluksessa, jotka ovat 1o1n-joustinneuletta. Tytön päälle tuo kuitenkin sopii aika mainiosti. Yllä oleva kuva ei kyllä oikein paljasta villatakin oikeaa muotoa, kun sitä ei ole mitenkään käsitelty ja napitkin vielä puuttuvat. Nappien ostaminen kohdallani on haastavaa. Asumme isohkon mäen päällä ja tarvikkeita myyvä kauppa on tietysti mäen alla. Vähintään kolme kertaa viikossa kuljen tuon kaupan lähistöltä (n. 50m) ja vieläpä kaupan aukioloaikana, mutta en vain itseäni sinne saa. Yleensä nimittäin olen menossa salille. Tyttären haluan tiettyyn aikaan lastenhoitoon ja poislähtiessä on parasta vaan mennä samalla vauhdilla mäki ylös kuin on treenit tehnyt, muuten voi alkaa pahasti hyydyttämään enkä halua hikisenä kangaskauppaan mennä. Selitystä vain, mutta minä uskon sen ;).

Tuon langan ostin yhtäaikaa toisen ihanan, pehmeän, vaalean ja kutsuvan langan kanssa.

Tuota vaaleaa lankaa en voinut jättää alekoriin, kun sitä kuitenkin viisi kerää löysin. Ongelma vain on seuraava: tuo lanka ei tahdo muuttua käsissäni huiviksi (yritetty on) tai tyynyliinaksi uudelle sohvalle (senkin kokeilin jo). Oikeastaan tuon ostaessani ajattelin tehdä siitä jotain tyttärelle, mutta ei sekään oikein oikealta tunnu. Nyt en tiedä, että pitääkö minun antaa tuon olla ja odottaa omaa hetkeään vai ottaako se vain kylmästi puikoille ja nakuttaa pusero tyttärelle. Malli periaatteessa on mielessä, mutta kun en tiedä onko se tuolle langalle oikea. Vaikeaa, niin vaikeaa.